12.1 Johdanto

Vertaistukihenkilö auttaa asunnottomuutta kokevia ihmisiä aidosta halustaan olla heidän kumppaninaan matkalla kohti omaa kotia ja omannäköistä elämää. Tämä edellyttää, että vertaistukitukihenkilö on itse hyvässä kunnossa toimien samalla esimerkkinä itsestään ja elämästään huolehtivasta ihmisestä. Tässä luvussa annetaan perustietoa siitä, miten huolehtia omasta hyvinvoinnista töissä ja vapaa-ajalla sekä keinoja sen esittämiseen tuleville vertaistukihenkilöille.

12.2 Tavoitteet:

Tässä luvussa:

  • Opitaan kuinka valmentaa vertaistukihenkilöitä pitämään huolta omasta jaksamisestaan.
  • Opitaan kuinka kehittää omaa itsetuntemusta.
  • Opitaan löytämään tyytyväisyyttä lisääviä osa-alueita omasta elämästä.
  • Saadaan vinkkejä, miten pitää yllä omaa hyvinvointia.

12.3 Hyvinvointi ja työssä jaksaminen

Työssä, jossa autetaan muita ihmisiä, työn ja yksityiselämän rajat voivat hämärtyä. Asunnottomuutta kokevalle ihmiselle työntekijät saattavat olla ainoita ihmisiä, joiden kanssa keskustella ja jakaa omaa elämää. Työnluonteesta riippuen työntekijät kohtaavat asunnottomia viikonpäivästä tai kellonajasta riippumatta. Oman hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää myös vetää rajat työn ja vapaa-ajan välille. Jotta voi pitää itsestään aidosti huolta tulee ymmärtää, että itseen panostaminen ei tarkoita itsekkyyttä. Itse asiassa huolehtimalla itsestään ihminen pystyy paremmin huolehtimaan muista ihmisistä ja auttamaan muita tekemään samoin.

Neuvoja arjen hyvinvointiin:

Fyysinen taso: riittävä uni ja lepo, terveellinen ruoka, liikunta, kehonhuolto

Psyykkinen taso: omien tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen, tarkkaavainen asenne itseä kohtaan – tietynlainen itseriittoisuus, yhteys läheisiin ihmisiin

Henkinen taso: maailmankatsomus, eettisyys, yhteys luontoon, rukous/meditaatio.

Itsetuntemus

Ollakseen valmis työskentelemään toisten ihmisten kanssa on ensin tutustuttava paremmin itseensä. Työskentely muiden ihmisten kanssa voi olla hyvin vaativaa. Toisten tehokas auttaminen riippuu pitkälti auttajan myönteisestä suhtautumisesta itseensä, ja kyvystä ottaa asioihin tarvittaessa etäisyyttä.

Negatiivisten uskomusten vaikutus hyvinvointiin

Uskomukset itsestä, omasta työstä sekä työssä kohdattavista ihmisistä vaikuttavat siihen, miten työntekijä suoriutuu työstään. Ihmisen mieli tuottaa usein uskomuksia ja ajatuksia, jotka eivät ole hyödyllisiä, vaan päinvastoin jopa estävät henkilökohtaisen potentiaalin hyödyntämisen. Tämä heijastuu helposti vuorovaikutukseen muiden kanssa. Esimerkkeinä voidaan mainita sellaiset uskomukset kuin «Tämä työ ei johda mihinkään», «Ihmiset eivät pidä siitä, millainen olen», «En ole tarpeeksi hyvä tähän», «Heitä ei voi auttaa». Omien ajatusten reflektointi antaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä kielteisiin uskomuksiin ja niistä seuraaviin tapoihin tehdä työtä. Negatiivisen ajatukset on mahdollista korvata myönteisillä uskomuksilla.

Jokaisella on negatiivisia uskomuksia. Ne saattavat olla peräisin lapsuuden kokemuksista ja ympäristöstä, jossa ihminen on elänyt. Negatiiviset uskomukset ovat maaperää huonolle itsetunnolle. Ihmisen, jolla on heikko itsetunto, voi olla vaikeaa olla avuksi ihmisille, joilla on useimmiten samanlaisia ongelmia. Epäsuotuisat uskomukset estävät kyseisen ihmisen kehitystä ja vaikuttavat hänen lähellä oleviin ihmisiin. Näitä uskomuksia kannattaa työstää niin omaksi kuin muidenkin ihmisten vuoksi.

Heikko itsetunto ja vaikeudet huolehtia omasta hyvinvoinnistaan koskevat monia asunnottomuutta kokeneita. Tilannetta pahentavat asunnottomuuteen liittyvät stereotypiat, kuten se, että asunnoton itse syypää tilanteeseen. He ovat saattaneet kokea hylkäämisiä ja epäonnistumisia. Heitä kohtaan kohdistuvat kielteiset kokemukset vain vahvistavat heidän kielteisiä uskomuksiaan itsestään. Jos asunnottomuutta kokenut ihminen pystyy ymmärtämään, että nämä ovat uskomuksia, eivät todellisuutta, ja että todellisuus alkaa muuttua heidän uskomustensa myötä.

The Cake of Life – työkalu elämän tasapainottamiseen

Jokaisen ihmisen elämässä on erilaisia alueita, jotka liittyvät perhe-elämään, työelämään, sosiaalisiin suhteisiin, terveyteen, henkilökohtaiseen kehitykseen jne. Elämän epätasapaino ilmenee tilanteissa, joissa esimerkiksi omistautumalla liikaa työlle unohdamme levon, tai omistautumalla perheelle unohdamme henkilökohtaisen kehityksen ja täyttymyksen. Edellytyksenä tasapainon saavuttamiselle on olla tietoinen siitä, mistä osa-alueista elämämme koostuu ja minkälaisen merkityksen annamme kullekin niistä. Tunnettu puolalainen psykologi Wojciech Eichelberger vertaa elämää kakkuun: «Elämä on kuin kakku, joka koostuu useista erilaisista mutta toisiinsa vahvasti liittyvistä paloista. Jokainen pala on osa-alue, jota on hallittava, esimerkiksi uni, ruokavalio, terveys, liikunta, työ, ihmissuhteet, perhe, henkinen/henkilökohtainen kehitys, intohimot, viihde, rentoutuminen. Tunnemme tyytyväisyyttä hyvinvointiimme, kun järjestämme nämä elämänalueet sopivassa mittakaavassa ja sopivassa laajuudessa ja kun olemme ainakin kohtuullisen tyytyväisiä tärkeimmillä osa-alueilla.»

The Cake of Life on mielenkiintoinen harjoitus, joka saa ihmisen tarkastelemaan tyytyväisyyttään tasoa elämänsä eri osa-alueilla. «Kakku» voi olla jokaisella ihmisellä erilainen; siksi alla oleva kaavio sisältää vain ehdotuksia. Kun osallistuja on nimennyt kaikki kakun samanarvoiset palat, hän merkitsee asiaankuuluviin sädekehiin tyytyväisyyden tason kullakin osa-alueella – alkaen 1:stä lähellä keskikohtaa ja päättyen 10:een kakun ulkoreunalla (ks. esimerkki alla). Kun kunkin alueen merkinnät on yhdistetty toisiinsa, syntyy kuva siitä, kuinka paljon jotakin tiettyä kakkupalaa on ja kuinka paljon sitä puuttuu. Tulos voi toimia apuvälineenä oman elämän pohdinnalle ja motivaationa tulevaisuuden suunnittelulle.

Oma hyvinvointisuunnitelma

Viime vuosikymmeninä on kiinnitetty huomiota työtehokkuuden ja tyydyttävän yksityiselämän väliseen suhteeseen. Seuraavassa esitellään joitakin näkökulmia, joiden pohjalta voi tehdä suunnitelman oman hyvinvointinsa edistämiseksi.

  • Mielenrauhan vaaliminen

Mielenrauha on elämästä ja työstä nauttimisen perusta. Vaikka monet saattavat ajatella, että mielenrauhan tilan saavuttaminen on epärealistista, voi sen eteen itse asiassa tehdä paljon. Tärkeintä on nähdä mielenrauha pikemminkin prosessina kuin tilana. Tällaiseen prosessiin heittäytyminen vaatii jonkin verran rohkeutta, oivalluskykyä, jonkin verran kurinalaisuutta ja ehkä toisen ihmisen apua, mutta se on ponnistus, joka kannattaa tehdä.

• Läsnäolo

Mindfulness-harjoitusten tarkoituksena on olla «tässä ja nyt». Päivittäinen mindfulness-harjoitus voi olla ihan yksinkertainen – riittää, että katsomme kaikkea, mitä meille päivittäin tapahtuu, ilman kritiikkiä tai tuomitsemista, otamme todellisuuden mahdollisimman vastaan ja pidättäydymme valittamisesta, joka vain kuluttaa energiaa. Se on etäisyyden ottamista stressaaviin ajatuksiin ja tunteisiin – niiden tunnustamista ja niistä irti päästämistä. Kyse on siitä, ettei murehdi menneisyyttä tai tulevaisuutta vaan keskittyy nykyhetkeen kaikessa rikkaudessaan. Se on sitä, että kysyy ja/tai muistuttaa itseään jatkuvasti siitä, mikä on todella tärkeää ja mikä on todellista.

• Ympäristöstä huolehtiminen

Oman kodin, huoneen ja työpaikan siistinä pitäminen on tärkeä osa itsestä huolehtimista jokapäiväisessä elämässä. Lähiympäristöstä huolehtiminen voi olla ensimmäinen askel itsestä huolehtimiseen. Ympäristöllä voi ja pitääkin olla ihmisiä mobilisoiva vaikutus. Tilojen siivoamisen ja uudelleenjärjestelyn keskellä ei pidä unohtaa ajatella myös rentoutumista ja lepoa.

• Itsensä kehittäminen

Menestymiseen elämässä voi vaikuttaa työskentelemällä sen eteen. Tämä pätee sekä työ- että yksityiselämässä. Kehittämällä itseämme ja osaamistamme opimme tiedostamaan paremmin toimintamme, hallitsemaan stressitasoamme, opimme sanomaan ei ja yleisesti ottaen kommunikoimaan paremmin muiden ihmisten kanssa.

• Ajan hallinta

Aika on yksi kalleimmista resursseistamme. Kannattaa oppia kunnioittamaan omaa ja muiden ihmisten aikaa. On myös oikein odottaa tällaista kunnioitusta muilta.

Jokaisella ihmisellä on oma sisäinen kellonsa, joka merkitsee esimerkiksi sen, milloin hän työskentelee parhaiten ja milloin hän tarvitsee lepoa. Ajanhallintaan kuuluu myös ruokailu- ja lepotaukojen asettaminen.  Monille ihmisille ajanhallintaan kuuluu nykyään myös mediankäytön rajoittaminen. Käytännöllinen tapa hallita aikaansa on pitää kalenteria suunnitelmista ja tapaamisista. Eisenhower-matriisin käyttäminen voi olla hyödyllistä (ks. työlehti 4).

• Terveydestä huolehtiminen

Hyvä terveys on tärkeää ja niin arvokasta, että kannattaa ponnistella positiivisten muutosten ja myönteisten tapojen luomiseksi. Jokainen ihminen tarvitsee tilaa ja aikaa rentoutumiseen, riittävästi unta, tasapainoista ruokavaliota ja liikuntaa.

• Ihmissuhteet

Hyvät ihmissuhteet ovat välttämätön osa mielekästä elämää. Ne ovat tärkeitä työssä, eikä niitä voi yliarvioida yksityiselämässä. Suhteet – ja konkreettisesti henkilöt, joihin ne keskittyvät – tarvitsevat sitoutumistamme ja huolenpitoamme. Työsuhteiden osalta on erityisen tärkeää muistaa, että ne kuihtuvat huonossa ilmapiirissä.

• Kiinnostuksen kohteet

Kiinnostuksenkohteidemme ja harrastustemme ansiosta tulemme tietoiseksi potentiaaliimme ja voimme kehittää sitä. Voimme tarvittaessa tehokkaasti irrottautua työstämme. Ne lisäävät motivaatiotamme ja sinnikkyyttämme, auttavat sosiaalisissa kontakteissa. Ne antavat meille tyydytystä ja rentoutumista ja saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi.

  • Ammatillinen apu

Kaikkien ihmistyötä tekevien kannattaa hyödyntää ammatillista apua. Tämä voi olla esimerkiksi jonkinlaista ohjausta tai sparrausta tai yksilö- tai ryhmätyönohjausta.

Vertaistukihekilö Ellan esimerkki

Ellan hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen vaikutti heikentävästi, että hän vei työt mukanaan kotiin eikä osannut irrottautua niistä. Hän ajatteli lakkaamatta asiakkaitaan. Hän vastasi heidän yhteydenottoihin jopa lomien aikana. Tämä johti ajan myötä väsymykseen ja tehokkuuden vähenemiseen. Lopulta Ella teki seuraavia muutoksia elämäänsä:

Perhe- ja koti: Aterioiden valmistaminen ja syöminen yhdessä perheen kanssa, iltakävely osoittautui erittäin hyödyllisiksi stressin ja fyysisen jännityksen vähentämisessä. Vietettyään aikaa perheensä kanssa Ella vastasi vain kiireellisimpiin työpuheluihin.

Mindfulness: Ella osallistui ohjaukseen, jossa hän sai psykologista tukea. Hän yrittää olla ystävällinen ja hyväksyvä itselleen. Hän huolehtii säännöllisistä aterioista unesta ja riittävästä rentoutumisesta.

Kiinnostuksen kohteet: Ella herätti henkiin vanhan harrastuksen maalaamisen ja puutarhan hoidon. Se auttoi häntä saamaan etäisyyttä työhönsä.